Huh huh... Nyt se on tehty vaikka lujille ottikin. Nimittäin "muutto" tai oikeammin asunnon tyhjäys joka oli edellytys koko lähdölleni. Viime sunnuntaina luovutin hieman haikeana avaimet tyhjään kaikuvaan kotiini saapuville vuokralaisille jotka kyllä lupasivat pitää mun kodista hyvän huolen ja maksaa vuokransa ajallaan. ;) Ei se silti mitään ihan helppoa ollu... tuo koti on mulle rakas ja mulla on piiiitkähkö penni kiinni siinä joten toivoa sopii että asunto on yhtä hyvässä kunnossa palatessani. Siis myös yläpölyt pyyhittynä ;) Viimeinen viikko meni siis pakatessa, tyhjätessä, pakatessa, karsiessa, pakatessa ja viikonloppuna rykästiin kamat seitsemään eri osoitteeseen ja minä siihen kahdeksanteen. Siinä pesukonetta ym. painavia kantaessani tuumasin ihan ääneen että tämän takia mä käyn kuntosalilla :D (Jossa en oo nyt ehtiny käymään mutta jospa toi tavaroiden kantaminen ja perus koiran hihnajarruna toimiminen ajais nyt saman asian) Yhdeltä yöllä kun sulattelin (silmitöntä väkivaltaa apuna käyttäen) mun pakastinta niin pidin kyllä visusti mielessä minkä asian takia asunnollani siihen aikaan kuhkin ;) Ja voi kyllä, kaikesta väsymyksestä huolimatta se kannattaa. Siitä ei ole epäilystäkään. :)

Nyt siis itse siirryin "isäntäperheeseeni" Nurmoon, jossa me Saagan kanssa saadaan majailla mun lähtööni asti. Ja täytyy kyllä sanoa että oon hyvin tyytyväinen! Meidän on täällä hyvä olla <3 Tavarat tuli ripoteltua sinne tänne ympäri maakuntaa, auton ratissa oon istunu luvattoman paljon ja vetänyt luvattomasti (??) peräkärryä, kolme jätesäkillistä heitin roinaa menemään ja lisäksi kirpparille katos yhtä jos toistakin nyssäkkää. :) Inventaario siis tässä samassa.

Elämä ei silti ole ihan täysin pyörinyt vain pakkaamisen ja muuttamisen ym. järjestelyn ympärillä. Viime lauantaina nimittäin kastettiin ja KASTELTIIN meidän suvun pikku prinsessa. Tyttö sai nimekseen Aino Susanna <3 Ristiäiset oli kerrassaan hulvattomat ja rakas kummipookeroiseni Aapo oli ihan elementissään :D Meinas kyllä olla pokassa pitelemistä kun reipas herra kolme vee touhus ja esiintyi itselle ominaisella tyylillään :D Voi rakkaus toista.... Kerta kaikkiaan hurmaava ja suloinen viliskuri. :)

Ja olihan mulla tupa täynnä kuumia gimmojakin! Nimittäin Big Five eli ugisporukka käväs viikkoa ennen mun muuttoa. Ihan koko jengiä ei kasaan saatu (siksi vain five) kun rakkaus vei yhden meistä rapakon taa. Mutta niin, mehän siis muisteltiin, naurettiin, syötiin ja erityisesti juotiin hyvin. Ja voi kyllä, hauskaa oli todellakin!! Mikäs sen hauskemapaa LÄHES kolmekymppisten naisten mielestä voikaan olla kuin... TEKOHAMPAAT jotka oli hankittu jonkinsorttisesta automaatista. Ja varmasti kaikki kanssajuhlijat arvosti sitä että ne kulki meidän mukana viihdemaailma Ilonassa... millon kenenkin suussa tai lasissa. :D Olo oli kyllä sunnuntaiaamuna sen mukainen että tiesi juhlineensa. Onneksi laiton määrä kahvia herätti mut henkiin... närästys oli siinä vaihees erittäin pieni paha. ;) Oli ihanaa hörsköttää likkojen kans! KIITOS vielä! PS: Shoppaillessa lähti jälleen kerran käsistä, mutta ilmeisesti alkaa ikä painaa kun tällä kertaa ostoskori täyttyi ihanista TISKIRÄTEISTÄ!! XD Huolestuttavaa?? Kyllä. Onneksi sentään läträttiin alkolla niin kuin ennen vanhaa. ;)

Asiat alkaa kyllä olla siinä mallissa että sais alkaa jo kovasti jännittämään, mutta vasta muutaman kerran on kourassu mahan pohjasta. Kun ei oo EHTINY jännittää kun joka illalle on ollu jotaki puhdetta. Pitäs vissiin merkata kalenteriin to 24.10 klo 17-18 JÄNNITTÄMINEN. Kyllähän se sieltä tulee, sen nyt saattaa arvata... Tyhjässä asunnossani kun seisoin niin haikeuden keskellä jännityskin kiskasi mahan pohjaa. Siinä vaihees ku viimein pysähtyy niin se varmaan tulee... sen aika on sitten jossain välissä. Ens viikolla?

Saagan tänne jättäminen tuntuu ajoittain aivan kamalalta. Se on asia jota vähän hautailen johonkin mielen pohjalle. Omaatuntoa soimaa vaikka TIEDÄN että se jää todella hyviin käsiin ja olosuhteisiin neljän muun suomenlapinkoiran kanssa samaan laumaan! Ruuti, Tuisku ja Varma on Saagalle ennestään tuttuja ja vaikkei olla piiitkään aikaan treffattu niin hyvin likat näytti tulevan juttuun edelleen. Ja uusi tuttavuus Riivis meni siinä missä kaikki muutkin. Iiihana natiainen sekin :) Hammashuollon ja hierojan varasin Saagalle vielä ennen lähtöäni. Saaga oireilee nimittäin selkäänsä. :( Persus pomppii ylös ja alas eikä askellus ole kohillaan. Toivottavasti sillä on vain lihasjumia joka saadaan hieronnalla aukeamaan! Hampaat ja selkä ei kuitenkaan liity yhteen :D Pepsodent hymy laitetaan muuten vain kohdilleen kun alkaa hammaskiveä olemaan jo...

Mutta nyt bastun lämpöön, aivot narikkaan (oisko yks saunakalja mitään?) ja huomenna sitten työpäivän päälle luvassa 4 h hoitotieteiden opintoja. Hikikarpalot nousee otsalle jo nyt jos alkaa ajatella... joten parempi ettei ajattele ;)

PS: Aion ottaa Keniaan myös kutimet mukaan. Kyllä. Langat tulevaan työhön aion hakea Ylivieskasta asti ja saada samalla matkaani uudet räpsyttimet :P